Tutkimus paljastaa: Miksi uhmaikäinen on niin rasittava?

2.7.2016

Miksi uhmaikäisen kanssa oleminen on rasittavaa?  Ja miksi sinä taannut sinne uhmaikäisen tasolle ja rupeat huutamaan kuin palosireeni?

Tarkastellaanpa tutkimuksen valossa miksi uhmaikäinen on uuvuttavan energinen, kyselee ihan liian monta kysymystä, kitisee tai itkee kaikesta, on väkivaltainen tai roikkuu sinussa jatkuvasti.

Samalla saat ratkaisuehdotuksia, miten selviät rasittavan uhmaikäisen kanssa niin, että se rasittava uhmaikäinen muuttuukin ihanaksi kullannupuksi.

Uhmaikäinen on uuvuttavan energinen

Journal of Neuroscience julkaisi artikkelin lokakuussa 2013, joka paljastaa meille miksi kolmivuotias on niin vauhdikas. Tutkimuskohteena oliva tietysti aivot ja niiden kehitys.

Lapsien aivoissa tapahtuu jatkuvasti myelinisaatiota, eli aivojen hermoverkko kypsyy ja kehittyy. Myeliini (tai valkea aine) on se osa hermossa, joka nopeuttaa hermoimpulssin kulkemista eteenpäin.

Uhmaikäisen aivossa kypsyy yli 700 uutta hermosäiettä JOKA SEKUNTI. Siis kuulit oikein, joka sekunti. Lapsi oppii siis ihan mielettömän määrän asioita joka hetki: kieltä, liikkumista, sosiaalisia taitoja…

Ja siksi kolmivuotias lapsi on niin uuvuttavan energinen, koska hänellä on kaksinkertainen määrä hermoverkon osasia verrattuna sinuun. Hän tarvitsee tämän valtavan hermoverkon oppiakseen asioita. Nelivuotiaana nämä hermosäikeet ryhtyvät sitten karsiutumaan ja meille aikuisille ovat jääneet jäljelle vain ne tärkeimmät.

Ja koska kolmivuotiaalla on niin kamalasti hermoverkon osasia, niin he käyvät myös tuplanopeudella. Ja tämä nopeus uuvuttaa sinut!

Tee siis näin: Tarjoa tekemistä, jossa lapsi saa puuhastella, hyppiä, mennä sinne sun tänne turvallisesti: leikkipuisto, lähimetsä, sisäleikkipuisto ym ym…

Paras paikka on sellainen, jossa sinä voit pysyä paikallasi ja lapsi voi kulkea edestakaisin. Muista että sinun EI TARVIKAAN pystyä pysymään perässä. Sinulla ei ole tarpeeksi hermoyhteyksiä siihen.

Uhmaikäinen kysyy ihan liian monta kysymystä

Uhmaikäisen jatkuva kysymystulva on todella rasittava. Lapsi kysyy jatkuvasti mitä erikoisempia asioita.

Verkossa viitataan usein Littlewoods.comin tutkimukseen, jossa todettiin, että varsinkin tyttölapset kysyvät ihan mielettömän määrän, tarkalleen 390 kysymystä päivässä. Pieni varaus nyt tähän lukumäärään sillä en itse löytänyt alkuperäistä tutkimusta mistään. Luku tuntuu silti uskottavalta.

Child Development lehden tutkimuksessa 2009 selvitettiin miksi kolmivuotias kysyy jatkuvasti “miksi” tai “miten”. Tutkijat tarkastelivat  2-5 -vuotiaita lapsia ja halusivat erityisesti tietää milloin lapsi jatkoi kysymyksen kysymistä, vaikka kysymykseen on jo kertaalleen vastattu.

Lapset olivat tyytyväisempiä silloin, kun he saivat perusteellisen selityksen kysymykseensä. Jos aikuisen vastaus ei ollut selitys vaan joku muun tyyppinen vastaus (kuten toteamus, esim. “no niin se vaan on”) lapsi oli tyytymätön ja todennäköisemmin toisti alkuperäisen kysymyksen uudelleen.

Tee siis näin: Vastaa kysymykseen perusteellisesti. Todennäköisesti lapsi on tyytyväisempi ja lopettaa nalkuttavan kysymyksen. (Kunnes tietysti keksii toisen kysymyksen….)

Uhmaikäinen kitisee ja itkee kaikesta

Uhmaikäinen ilmaisee tyytymättömyyttään usein (ärsyttävällä) kitinällä ja itkulla. Ilmaisutaidot eivät ole ihan kohdallaan vielä. Sanat voivat mennä tunteiden velloessa hukkaan.

Tiesitkö nimittäin, että tutkimuksen mukaan vauvan itku on yksi kymmenestä ihmistä ärsyttävimmistä äänistä. Se osuu nimittäin 2000 – 5000 hertsin alueelle, johon sijoittuvat myös muut hirvittävät äänet kuten kynsien raapiminen liitutaulua vasten ja haarukan raapiminen lasiin.

Ei siis ihme että tuntuu joskus että oman lapsen itku menee mantelitumakkeeseen asti, nimittäin niin se tekee tämän tutkimuksen mukaan.

Tee siis näin: Uhmaikäinen tarvitsee tukea tunteidensa hallintaan. Auta lasta hiljenemään sylillä tai vaikka harhauttamalla ajatukset muualle. Jos ääni on sinulle liikaa, laita kuulosuojaimet 😉

Uhmaikäinen voi olla väkivaltainen

Uhmaikäinen saattaa käydä käsiksi sinuun tai kavereihinsa kun oikein kunnolla hermostuu. Hän saatta purra tai lyödä. Oman lapsen väkivaltaisuus tuntuu pahalta. Mitä vähemmän lapsella on käytössään puhetta ja sanoja, sitä todennäköisempää on, että hän käyttäytyy väkivaltaisesti.

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa 2057 Ranska-Englanti kaksikielisiä Kanadalaisia lapsia seurattiin pitkittäistutkimuksessa, joka alkoi kun lapset olivat 17 kuukauden ikäisiä ja päättyi kun he olivat kuusivuotiaita.

Vanhemmat arvioivat lapsen fyysisen aggression määrää ja kielen kehitystä neljästi tutkimuksen aikana: 17, 29, 41, 60 ja 72 kuukauden iässä. Tutkimus arvioi myös vanhempien taitoja kohdata lapsi toimivatko vanhemmat rankaisten vai kannustaen.

Tutkimus paljasti kielenkehityksen olevan tiukasti yhteydessä väkivaltaisuuteen. Mitä vähemmän lapsella oli kieltä käytössään, sitä todennäköisempää agressiivinen käyttäytyminen oli.

 

Merkittävää oli myös, että ne lapset joiden vanhemmat kannustivat ja hyväksyivät lapsensa, käyttäytyivät vähemmän agressiivisesti. Näillä lapsilla oli myös hyvät kommunikointitaidot.

Tee siis näin: Lapsen aggressiivisuus vähenee ajan kuluessa onneksi ja kielen puuttuessa väkivaltaisuus on väistämätöntä. Vastaa aggressioon hellyydellä. Se näyttäisi vähentävän tutkimuksen mukaan lapsen väkivaltaisuutta.

 

Uhmaikäinen roikkuu sinussa

“Tyliin, tyliin” on pienemmän tyttöni lempisana. Lasta on ihanaa pitää sylissä, mutta samalla on rasittavaa jos yrität saada vaikka kotihommia tehtyä. Yhtään ei lohduta se, että lastenpsykiatri Jukka Mäkelä THL:stä toteaa: “kosketus on lapselle yhtä tärkeää kuin uni“.

Samalla sinulla on kosketusaisti ja se voi ylikuormittua. Lapsen kosketus ei tunnu enää hyvältä vaan alkaa rasittaa sinua. Illalla, kun lapset ovat menneet nukkumaan, haluat olla vain yksin ilman että kukaan koskettaa. Puolison koskettelu siinä vaiheessa tuntuu viimeiseltä asialta mitä haluaa tehdä.

Tee siis näin: Viihtyykö lapsi kantorepussa tai liinassa? Isommankin lapsen voi laittaa vielä reppuun saamaan ihokosketusta. Lapsen voi kääriä myös sinun tuoksuiseen puseroon. Laita tarpeeksi napakka käärö, niin lapsi saa tuntoaistilleen hyvää informaatiota.

Juttele puolisosi kanssa siitä, että kosketus ei tunnu nyt tässä elämäntilanteessa aina hyvältä. Koskettaminen palaa välillenne kun lapset vähän kasvavat.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavana sinun tehtävänäsi on valita yksi vinkki ja kokeilla sitä teillä kotona. Ja tule toki kertomaan Mammakaverit yhteisöön, miten tämä artikkeli muutti omaa suhtautumistasi siihen, onko lapsi rasittava vai ei.

 

7 keinoa nukkua enemmän vaikka vauva valvottaa ja esikoinen vaatii seuraaOnko huoli lapsesta? Tiesitkö nämä 25 (yllättävääkin) alle 4-vuotiaan normaalia tapaa?
Show Buttons
Hide Buttons
Ei tuotteita